Millaisen Raamatun rippikoululaiset saavat? 
- Eihän Raamattu vain ole liian pieni? 
- Kaikilla nuorillakaan ei välttämättä ole hyvä näkö. Hämärissä hetkissä lukeminen on vielä vaikeampaa.
 
- Eihän Raamattu ole tarpeettoman halvan näköinen vaikka seurakunnalla olisi hyvin varaa parempaankin? 
- Kertooko Raamattu siitä, että lahjan antaja ei itsekään arvosta lahjaansa? Pieni lisäpanostus hieman 
suurempifonttiseen Raamattuun ei välttämättä kaada rippikoulutyön budjettia.
 
- Tuunataanko Raamattu?
  
    - Aika yleiseksi tullut tuunattava eli rippikoululaisen
      itsensä koristelema Raamattu on perusteltavissa, mutta siinä on myös
      heikkoutensa: Raamatun
      tuunaaminen johtaa todennäköisesti siihen, että oma Raamattu tuntuu
      hyvin läheiseltä pian rippikoulun jälkeen, mutta iän karttuessa se
      alkaa toisaalta tuntua jotenkin teinimäiseltä muistoesineeltä,
      joka sopii huonosti aikuisen ihmisen kirjahyllyyn.
 
- Norjassa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että Raamattu luovutetaan jo hyvissä ajoin ennen rippikoulua. Ehkä 
Suomessakin voitaisiin kokeilla käytäntöä, että ala-asteen viimeisenä keväänä lapsille annettaisiin oma Raamattu, joka 
sitten olisi valmiina, kun rippikoulu alkaa. Käytännöstä ei tulisi lisäkustannuksia, jos seurakunta joka tapauksessa antaa 
nuorille Raamatun. Tässä mallissa luovutus vain tapahtuisi jo etukäteen. Raamatun lahjoittamiseen voisi liittää myös 
varhaisnuorisotyön toimintaa ja koulun ja seurakunnan välistä yhteistyötä.
- UT2020
  ja Psalmit on kännykälle ja nuorelle sukupolvelle tehty käännös.